Seiska on yksi Suomen rakastetuimmista korttipeleistä ja monille yksi ensimmäisistä lapsuudessa opituista peleistä. Se on suomalainen versio kansainvälisesti tunnetusta Crazy Eights -pelistä, ja se tunnetaan myös nimillä ”Lappu” ja ”ruotsalainen rommi”.
Pelin tavoite on yksinkertainen: päästä ensimmäisenä eroon kaikista käsikorteista pelaamalla niitä pöytään maan tai numeron perusteella. Erikoiskortit – etenkin seiskat ja ässät – tuovat peliin jatkuvasti uusia käänteitä. Tässä oppaassa käydään säännöt läpi selkeästi.
Mikä on Seiska?
Seiska on niin sanottu shedding-peli eli korteista-eroon-pääsemis-peli. Se muistuttaa mekaniikaltaan Unoa, mutta sitä pelataan tavallisella 52 kortin pakalla. Pelin nimi tulee sekä jaettujen korttien määrästä (seitsemän) että pelin tärkeimmästä kortista, seiskasta.
Huomaa, että Seiska ja ristiseiska ovat eri pelejä, vaikka nimet muistuttavatkin toisiaan.
Pelin valmistelu
Seiskaa pelataan tavallisella 52 kortin pakalla ilman jokereita. Pelaajia voi olla 2–8, ja peli toimii parhaiten 3–5 pelaajalla.
Jokaiselle jaetaan seitsemän korttia. Loput kortit asetetaan pöydälle nostopakaksi kuvapuoli alaspäin, ja pakan päällimmäinen kortti käännetään poistopakan pohjaksi. Jos käännetty aloituskortti on erikoiskortti (kuten seiska), se palautetaan pakkaan ja käännetään uusi kortti, jotta peli alkaa neutraalisti.
Pelin kulku
Peli etenee vuorotellen. Omalla vuorollaan pelaaja lyö poistopakan päälle kortin, joka täsmää joko maaltaan tai numeroltaan päällimmäiseen korttiin.
Jos pelaajalla ei ole pelattavaa korttia, hänen on nostettava nostopakasta. Yleisimmän säännön mukaan nostetaan enintään kolme korttia yksitellen. Jos sopivaa korttia ei tule, vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle.
Peli jatkuu, kunnes joku pelaaja pääsee eroon kaikista korteistaan. Tämä pelaaja voittaa kierroksen.
Erikoiskortit
Erikoiskortit antavat Seiskalle sen taktisen luonteen.
Seiska
Seiska on pelin villi kortti: sen voi lyödä minkä tahansa kortin päälle, ja sen pelannut saa vaihtaa pelattavan maan haluamakseen. Seiska pelataan aina yksitellen.
Tärkeä sääntö: seiska ei voi olla viimeinen pelattava kortti. Pelin voittava viimeinen kortti on siis oltava jokin muu kortti kuin seiska.
Ässä
Kun pelaaja lyö ässän, muiden pelaajien on yleisimmän säännön mukaan nostettava yksi kortti. Joissakin peliporukoissa käytetään ”ässän päällystystä”, jossa ässän päälle voi lyödä saman värisen kortin, tai muunnelmaa, jossa ässä ohittaa seuraavan pelaajan vuoron. Sovi näistä ennen peliä.
Pisteytys
Yhden erän voi pelata sellaisenaan, mutta usein pelataan useita eriä pistelaskulla. Erän päättyessä muiden pelaajien käteen jääneet kortit lasketaan miinuspisteiksi, ja tavoitteena on pitää oma pistemäärä mahdollisimman pienenä.
Numerokortit tuovat pisteitä nimellisarvonsa mukaan, ja erikoiskortit ovat arvokkaimpia: esimerkiksi ässä ja seiska tuovat eniten miinuspisteitä. Siksi ne kannattaa pelata pois kädestä ajoissa. Peliä jatketaan, kunnes joku saavuttaa ennalta sovitun pistemäärän (esimerkiksi 100 tai 200 pistettä).
”Lappu”-huuto
Kun pelaajalla on jäljellä enää yksi kortti, hänen on ilmoitettava siitä sanomalla ”lappu” (tai ”seiska”). Jos pelaaja unohtaa huudon ja toinen pelaaja huomaa sen, hän joutuu nostamaan rangaistuskortteja – yleensä 2–3 sovittujen sääntöjen mukaan.
Muunnelmat
Seiskasta on lukuisia paikallisia muunnelmia, jotka vaihtelevat porukasta toiseen. Yleisiä kotisääntöjä ovat esimerkiksi:
- Seiska seiskan päälle: joissakin säännöissä seiskan päälle saa lyödä toisen seiskan.
- Kakkonen: seuraava pelaaja nostaa kaksi korttia.
- Jätkä: pelisuunta vaihtuu.
- Viimeinen kortti: monissa säännöissä viimeinen kortti ei saa olla mikään erikoiskortti (7, ässä).
Koska säännöt vaihtelevat, ne kannattaa käydä läpi ennen ensimmäistä jakoa. Jos pidät tällaisista peleistä, kokeile myös paskahousua.
Vinkkejä
- Säästä seiskat ja ässät hetkiin, jolloin vastustajalla on vähän kortteja – näin voit hidastaa hänen voittoaan.
- Tarkkaile, mitä maita muut joutuvat nostamaan. Siitä voi päätellä, mitä maita heiltä puuttuu.
- Muista, ettet voi lopettaa peliä seiskaan – varmista, että kädessäsi on sopiva viimeinen kortti.
- Älä tuhlaa seiskaa heti pelin alussa, ellei siihen ole hyvää syytä.
Yhteenveto
Seiska on klassinen suomalainen korttipeli, jossa tavoitteena on päästä eroon kaikista korteista ensimmäisenä. Kortteja pelataan poistopakan päälle maan tai numeron perusteella, ja seiska toimii villinä korttina, jolla voi vaihtaa maata.
Ässä pakottaa muut nostamaan kortin, eikä seiska voi olla pelin viimeinen kortti. Yksinkertaisten perussääntöjen ja monien kotisääntöjen ansiosta Seiska on säilynyt suomalaisten suosikkina sukupolvesta toiseen.
Usein kysytyt kysymykset
Miten Seiska aloitetaan?
Jokaiselle jaetaan seitsemän korttia, ja nostopakan päällimmäinen kortti käännetään poistopakan pohjaksi. Jos aloituskortti on erikoiskortti, se palautetaan pakkaan ja käännetään uusi.
Mitä seiska tekee?
Seiska on villi kortti, jonka voi lyödä minkä tahansa kortin päälle. Sen pelannut saa vaihtaa pelattavan maan. Seiska pelataan yksitellen, eikä se voi olla viimeinen pelattava kortti.
Mitä tapahtuu, kun pelaaja lyö ässän?
Yleisimmän säännön mukaan muut pelaajat joutuvat nostamaan yhden kortin. Joissakin säännöissä ässä toimii toisin, esimerkiksi ohittaa seuraavan pelaajan – tästä on hyvä sopia etukäteen.
Kuinka monta korttia nostetaan, jos ei ole pelattavaa korttia?
Yleensä nostetaan enintään kolme korttia yksitellen. Jos sopivaa korttia ei tule, vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle. Nostomäärästä voi myös sopia toisin.
Onko Seiska sama peli kuin Uno?
Ne muistuttavat toisiaan mekaniikaltaan, mutta Seiskaa pelataan tavallisella 52 kortin pakalla ja säännöt poikkeavat erikoiskorttien osalta. Kansainvälisesti Seiska vastaa Crazy Eights -peliä.
Mitä tapahtuu, jos nostopakka loppuu?
Poistopakka sekoitetaan uudeksi nostopakaksi niin, että pöydälle jätetään vain päällimmäinen kortti.
Voiko Seiskaa pelata kahdestaan?
Kyllä. Kahden pelaajan pelissä peli on strategisempaa ja korttien muistaminen korostuu.
